Mahtisukuja, tekojalkoja ja rakkautta – Kellahden kartano on leiskunut elämää puolen vuosituhannen ajan

Kellahden kartanon ensivaiheet ovat hämärän peitossa, mutta sen historian tiedetään ulottuvan 1500-luvulle.

Ensimmäinen tiedossa oleva kartanonisäntä oli alunperin Saksasta lähtöisin ollut ratsumestari Otto von Grothusen, jolle Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi sotamenestyksen johdosta14 taloa Satakunnasta vuonna 1614. Alueella sijaitsi myös Kellahden kartano, johon von Grothusen perheineen asettui ensin lähistöllä sijaitsevaa Lyttylän kartanoa isännöityään. 

Läänitys peruttiin vuonna 1680, jolloin kartanoalue jaettiin kahtia Rustholliksi ja Säteriksi. Von Grothusenin suku jäi Säterin eli nykyiseen Kellahden kartanoon, jossa oli alunperinkin asustellut. 1700-luvun puolivälin paikkeilla perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja lopulta kartano päädyttiin myymään ruotsalaiselle Lindénille. 

Avellanit kartanonherroina yli 200 vuotta

Lindénin kartanonherruus jatkui vain viitisen vuotta, kunnes hän myi kartanon muun muassa Porin kaupungin kamreerina toimineelle Carl Indebetoulle. Puolet kartanosta siirtyi perintönä Indebetoun tyttären kanssa naimisiin menneelle pappismies Mikael Avellanille, joka myöhemmin osti myös toisenkin puolikkaan. Pariskunnan poika Gustaf Avellan saapui isännöimään arvokiinteistöä, ja suvun pitkä valtakausi alkoi.  

Kuten uskoa saattaa, Avellanin suvun kartanonherruuteen mahtuu monenlaisia käänteitä: Esimerkiksi 1940-luvulla kartano muuntui toipilaskodiksi ja talvisodan aikaan siellä hoidettiin kotiutuskuntoon noin sata miestä. Kartano oli Avellanin suvun hallinnassa aina vuoteen 2012 saakka, kunnes viimeisen kartanonisännän, Mikko Avellanin, poismenon jälkeen tila päädyttiin laittamaan hiljaiseen myyntiin. 

Timo Prihdin arvokas kulttuuriteko

Vuonna 2013 – puolen vuoden harkinnan ja "väännön" jälkeen – kartanon osti teollisuusneuvos Timo Prihti, joka kunnosti tilan rakennuksia ja entisöi sen huonekaluja merkittävästi ja suurella pieteetillä, historiaa kunnioittaen. Aikojen saatossa juuri mitään ei oltu heitetty pois, ja Prihti löysi lukemattomia kunnostuskelpoisia aarteita. Kirjallisuuttakin kartanossa oli säilytetty 1700-luvulta lähtien. Yksityiskäytön lisäksi Kellahden kartano oli lähinnä Sampo-Rosenlewin edustuskäytössä, ja siellä kestittiin muun muassa yritysvieraita ympäri maailman. 

Timo Prihti teki mittaamattoman arvokkaan työn kunnostamalla kartanon nykyaikaan vanhaa kädentaitoa kunnioittaen. Hänen poismenonsa jälkeen vuodesta 2021 tiluksia on hallinnoinut hänen poikansa Jali Prihdin johtama SR-Kiinteistöt Oy, joka vuokrasi tilat käyttöömme. 

Olemme ylpeitä voidessamme tarjota jokaiselle koettavaksi palan satakuntalaista historiaa vuosisatojen ajalta. Meidän työmme tekee kunniaa kartanon hienolle tarinalle. 

Ota meihin yhteyttä

Kartanossa viihtyy sekä 20 että 200 henkeä


 

Kartano

Tilusten kruunu on Kartano, jonka voit vuokrata käyttöösi. Kartanossa on paikoitus enimmillään 70 henkilölle, ja sen kattokruunujen alla tullaan järjestämään myös esimerkiksi teemallisia brunsseja ja illallisia.

Kellahden kartanomaisemaa reunustavat vehreät puistoalueet. Luonnonrauhaa tarjoavat myös kylän luontoreitit ja 13 puulajin juhlametsikkö – jalan, pyöräillen tai vaikkapa hevosen selässä!

Vintti

Vanha, ryhdikäs kivinavetta on kartanoalueen suurin rakennus. Kuluvan kesän riemukkaita juhlia päästäänkin viettämään Vintillä, kivinavetan yläkertaan avautuvassa tunnelmallisessa, jopa 200 henkeä vetävässä tilassa. Maalaisromantiikkaa henkivä Vintti on omiaan erityisesti häiden järjestämiseen sekä esimerkiksi syntymäpäiväjuhlille tai konserteille.

Ensi vuoden kesällä kivinavetan alakertaan on tarkoitus avata kahvila-myymälä, jonne voi piipahtaa nauttimaan suvesta parhaimmillaan – kartanomiljöössä paikallisten herkkujen äärellä.

Sauna

Kartanon Sauna tarjoaa kunnon löylyt sekä upeat, yksityiset puitteet myös kokoustamiseen. Sauna- ja kokoustila soveltuu 20 hengelle.

Soita